Lumet ovat monessa paikassa sulaneet ja kelirikkoaikaan käsillä on jälleen parhaat hetket arvioida yksityistien kuntoa, kun huonoimmin kantavat kohdat ja kuivatuksessa olevat ongelmat näkyvät parhaiten.
Monessa tiekunnassa on saattanut herätä ajatus tiettyjen kohtien korjaamisesta tai suuremman perusparannushankkeen käynnistämisestä.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna perusparannushankkeen hoitaminen omalla rahalla pätkä kerrallaan on taloudellisesti huono ajatus. Miksi?
Jos tiekunta tekee pieniä korjauksia viitenä vuonna peräkkäin 2000 eurolla, on kulutettu kymppitonni, ja korjattavaa tulee olemaan jatkossakin.
ELY-keskuksen avustus yksityisteiden perusparannushankkeisiin on tällä hetkellä 70% ja jos kunta avustaa lisäksi esimerkiksi 10%, jää 50 000 euron hankkeen omarahoitusosuudeksi 10 000 euroa.
Tiekunta olisi saman rahan käyttämällä saanut tien kerralla kuntoon, ja seuraavina vuosina säästyvät kunnossapitomenot sorastuksen ja vesakontorjunnan osalta.
Hankkeet saattavat tuntua tiekunnista raskailta ja hankalilta, joka on ihan ymmärrettävää. ELY-keskuksen avustaman hankkeen läpiviemisessä on monta vaihetta ja tiedettävää asiaa.
Toimitsijamies, hoitokunta tai hanketta vetämään lähtenyt osakas saa käyttää useamman illan, kun hän joutuu selvittämään, miten päätökset tulee kirjata ja millaiset suunnitelmat ja valvojan loppuraportit ELY-keskus hyväksyy.
Vastuu on suuri, vapaa-aikaa menee paljon
Jonkun korvauksen työstä ehkä saa, mutta korvaako se menetetyn oman ajan? Tai sen, jos joudutaan käyttämään koko tiekunnan aikaa pitämällä uusi kokous tai vastaamaan täydennyspyyntöihin?
Monella tiekunnalla on kustannusten nousun ja lumisten talvien myötä se tilanne, että pankkitilikin alkaa olla tyhjä. Hanketta varten jouduttaisiin ottamaan pankkilaina, koska viimeiset avustukset saa vasta sitten, kun kaikki laskut on maksettu.
Jos osakkaat haluavat jakaa hankkeen omarahoitusosuutta useammalle vuodelle, voidaan lainaa tarvita hieman pidemmäksikin aikaa, ja lähes kaikki pankit vaativat lainalle takaajat.
Vaikka kyseessä on periaatteessa muodollisuus, eivät useimmat osakkaat ole halukkaita tiekunnan lainan takaajiksi.
Tievahdilla lähdettiin pohtimaan, miten tieosakas pääsisi kaikista helpoimmalla
Mitä jos hanke voisi hoitua alusta loppuun yhdellä kokouksella ja sopimuksella?
Ratkaisuna Tievahti tarjoaa jatkossa ST-urakoita (Suunnittele & Toteuta). Perusparannushankkeen vetämiseen kuuluu siis kaikki, kantavuusmittauksista ja suunnittelusta toteutukseen ja rahoitukseen.
Erityisesti rahoituksen joustava järjestäminen hankkeen yhteydessä on alalla uutta ja herättänyt paljon kiinnostusta.
Kiinnostaako helpompi tie? Jatketaan hankekeskusteluja Tiefoorumilla.
Opri Pietiäinen
Kirjoittaja on Tievahdin tieasiantuntija.
